Nuorten osaaminen ja taidot kehittyvät kaikkialla. Silti vain kouluoppimista arvostetaan ja lahjakkuuksien tunnistaminen tökkii pahemman kerran. Haaste.io kokoaa nuorille suunnatut haasteet ja auttaa nuoria löytämään oman lahjakkuutensa.

2709, 2017

Tiedote: Hahmohaasteen voittaja on valittu

Haaste.io löysi Hahmohaasteella uuden lahjakkuuden ja Ratkaisu 100 -kilpailutyölle kuvittajan: Johannes Mehtälä!

Haasteen ratkaisuina tiimi sai kymmenen upeaa piirrosta, ja voittajan valinta niiden joukosta oli aidosti vaikeaa. Ratkaisijoita löytyi koko haasteen ikähaitarin leveydeltä. Pöydällä oli huikea määrä kuvataiteellista lahjakkuutta!

Johannes Mehtälän kilpailutyössä Haaste.ion missio näkyi kaikkein selvimmin: piirretyt hahmot olivat humoristisen ilmeikkäitä, kukin selkeästi omannäköisiään ja ennen kaikkea niissä kuvastui miltei käsinkosketeltavasti tekemisen intohimo.

Hahmohaaste

Tehtävänanto on nähtävillä videomuodossa täällä.

Haasteeseen saivat osallistua kaikki 13–26-vuotiaat nuoret. Kaikki haasteeseen osallistujat ovat saaneet palautetta ratkaisustaan. Kuvittaja saa työstään 400 euron palkkion, joka maksetaan palkkana.

Lisätiedot

tiimi@haaste.io

 

2509, 2017

Hahmohaaste! 400 €:n palkkio

Etsimme kilpailutyöllemme kuvittajaa. Katso video, tartu haasteeseen ja valjasta visuaaliset vahvuutesi!

Lisätiedot

Laadi seuraavanlainen kuvituskuva: Kuvassa on kolme nuorta, jotka kaikki puuhailevat jotakin “maapallon pinnalla”. Voit valita nuorten tekemiset itse, esim. yksi urheilee, yksi videokuvaa jotain, yksi istuttaa puuta. Kuvalla halutaan välittää missiomme ajatus: ”Jotta maailman jokainen nuori löytäisi oman intohimonsa ja lahjakkuutensa”. Kuva voi olla valintasi mukaan värillinen tai mustavalkoinen.

Kuka

Haasteeseen voivat osallistua kaikki 13-26-vuotiaat nuoret.

Milloin

Palauta kuva viimeistään ma 25.9. klo 23.59

Palkkio

Kaikki haasteeseen osallistujat saavat palautetta ratkaisustaan.

Haaste.io-tiimi valitsee luonnoksista sopivimman, jonka tekijä palkataan tekemään kuvitus Haaste.io:n Ratkaisu 100 kisatyöhön. Tehtävänanto sisältää kymmenen kuvituskuvaa haasteen teemasta. Palkkio on 400 €, joka maksetaan palkkana. Kuvien tulee olla valmiita viimeistään 1.10. klo 23.59.

Miten

Palauta kuva luonnoksestasi haaste.io:n mobiilisovelluksen (android) kautta tai sähköpostilla (tiimi@haaste.io). Luonnos voi olla piirretty puhtaaksi käsin tai tietokoneella.

Lataa Haaste.io-sovellus Play-kaupasta ja ota haaste vastaan!

Get it on Google Play

2109, 2017

Tosi kova äijä

Se oli oikeesti tosi kova äijä, seiskaluokkalainen poika kommentoi silmät loistaen luokkakaverilleen. Pojat ryntäävät pyöräilyn jäljiltä posket punaisina Reisjärven Kisatien koulun kotitalousluokkaan ja kertovat kuorona opettajalle retkestään.

Veteraanin laulu

Pojat suunnittelivat ja leipoivat heti aamusta Suomi-pizzan, jossa he käyttivät raaka-aineena suomalaista lähiruokaa. He pakkasivat uunituoreen pizzan laatikkoon, sitoivat sen pyöränsä tarakalle ja polkivat syömään sen 100-vuotiaan Edvin Ilolan kanssa.

Sain olla siellä mukana. Pojat kysyivät sotaveteraanilta, pelottiko häntä sodan aikana. Tottakai minua pelotti koko ajan. Voi pojat… Edvin kertoo väsymättä sotaretkistään pizzansyönnin lomassa. Pojat kysyvät lisää. Edvin kertoo. Lopuksi vanhus hakee piirongista laulun sanat ja laulaa pojille Veteraanin iltahuudon. Kohta poissa on veljet.

Tulkaa uudestaan!

Sain olla mukana myös kehitysvammaisten asuntolassa, johon peruskoulun seitsemäsluokkalaiset toivat pizzat mukanaan. Ihanaa! Tämä on hyvää! Olipa tämä yllätys! Tervetuloa uudestaan! Ollaan kavereita! Jaettu iloa kasvaa moninkertaiseksi, kun syödään yhdessä ja puhutaan mukavia.

Piipahdin myös maahanmuuttajaperheen luona. Ruokapöydän äärellä opitaan uusia eestin kielen sanoja. Monta raja-aitaa kaatuu.

Sain lähteä mukaan myös vanhustenkotiin. Oppilaat kiertävät kättelemässä vanhukset. Mistä päin sinä olet kotoisin? Kenen poikia sinä olet? Mistä koulusta te olette? Rupattelujen jälkeen syödään pizzaa ja kuullaan vanhoista ajoista. Tulkaa uudelleen, mummo pyytää – voitte tulla ilman pizzaakin, että voidaan jutella.

Kaikkein eloisimmat pojat, jotka latasivat haaste.io-appin edellisenä yönä valmistuneen demoversion ensimmäisenä kännykkäänsä, pääsivät Sirkka-mummon ja Heimo-papan luokse. Voi että olette fiksuja reippaita nuoria miehiä, mummo kehuu. Me tullaan teille uudestaan kylään, pojat
lupaavat ovella. Keitetään sitten kahvit!

Että jokainen nuori

Tämä oli mahtava pilotti. Se osoitti, että haaste.io on oikeilla jäljillä. Tarvitsemme haasteita. Opettajat tarvitsevat välineitä saadakseen erilaiset nuoret innostumaan oppimisesta. Että jokainen
nuori löytäisi vahvuutensa, intohimonsa ja lahjakkuutensa.

Mikko Kinnunen

mikko.kinnunen@rkropisto.fi

1309, 2017

Oppisopimus- tai harjoittelupaikka tarjolla Vaasassa

Hampaiden tekeminen on uusinta teknologiaa hyödyntävää käsityötä

Mikko Karjalaisesta tuli erikoishammasteknikko mutkien kautta ja vahingossa, mutta hän nauttii työstään. Nyt Karjalainen haluaa tarjota nuorelle samanlaisen mahdollisuuden, jonka hän itse tarvitsi päästäkseen työelämään.

Käsin tekemisen taito ammattitaidon perustana

– Kehitys menee valtavaa vauhtia eteenpäin, Karjalainen hymyilee. DentalArtilla on käytössä CamCad-tekniikka, jonka avulla suunnittelusta on tullut hyvin pitkälti tietokoneavusteista ja hampaan muotoilusta virtuaalista. – Kun aloitin alalla, työ oli 100-prosenttisesti käsityötä.

Nykyään hammasteknikko saa hammaslääkäriltä sähköpostina 3D-kuvat, jotka avataan CAD-ohjelmassa. Ohjelmassa on hammaskirjasto, josta voi valita työstettävän hampaan, esimerkiksi vasemman yläetuhampaan. Sitten uusi hammas muotoillaan hiirellä. Työ on kuin kuvankäsittelyä: hammasteknikko toimii hampaan värin ja valoisuuden sekä muodon kanssa.

Hammasta voi zoomata, kasvattaa, litistää ja venyttää. Koko ja muoto tarkistetaan asiakkaan purentaan sopivaksi. Sitten hiotaan yksityiskohdat, kuten reunaharjanne.

– Meillä on Alin kanssa vitsi, että hänestä hampaasta tuli täydellinen, ja minusta tulos on yleensä melkein täydellinen.

Ali Kassem on Karjalaisen libanonilaistaustainen työkaveri. Kaverusten yhteisenä työkielenä on sujuva rallienglanti.

Kipsimallinnuksissa tarvitaan edelleen perinteistä käsityötä, ja hyvät käsityötaidot ovat yhä hammasteknikon ammattitaidon tärkeä lähtökohta. On osattava tehdä käsin ennen kuin voi siirtyä virtuaalisiin työkaluihin. – Lähivuosina tulostetaan jo uusi hammasproteesi 3D-väritulostimella, Karjalainen visioi.

Mutta vielä nyt jyrsimällä saa aikaan kestävämpää jälkeä.

Myös kuvien ottaminen on muuttunut Karjalaisen työuran aikana hurjasti. DentalArtiin hankittiin ensimmäinen skanneri kymmenen vuotta sitten, ja se luki yhden hampaan puolessa tunnissa. Nyt molempien leukojen kipsimallien skannaus vie enää kymmeniä sekunteja. Kymmenen vuoden aikana skanneri on päivitetty kolme kertaa, sillä Karjalainen haluaa pysyä kehityksen kärjessä.

Oma polku

– Kun olisinkin kotoisin Puutteenkylästä, mutta kun olen Kuusamosta Puutteenkylän laidalta, Karjalainen naurahtaa. Lapsuuskodin olosuhteet olivat hyvin vaatimattomat. – Pienenä tehtiin käsin lelut. Ostoleluja oli muutamia.

Kolmannella luokalla Karjalainen teki itselleen puusta konepistoolin. Hän luki suomalaisia sotaromaaneja ja sai pistoolin mallin kirjan kannesta. Piipun pikku-Mikko teki harjanvarresta. Vähän isompana hän rakensi kavereiden kanssa amerikanrautojen pienoismalleja. – Koottiin ja maalattiin. Autoharrastajathan ei tyydy perusautoihin. Me muokattiin niitä pienoismalleja. Katsottiin mallia V8:sta.

Kun äiti pääsi Kuusamon Uistimelle töihin, lapset saivat vähän rahaa tekemällä yksinkertaisia kokoonpanotehtäviä. – Vitosluokalla ostin käytetyn mopon omalla rahalla.

Lukiossa Karjalainen sai lahjaksi öljyvärit. Peruskoulussa hän oli ollut pojista luokan priimus, mutta lukio meni lukematta läpi. Viimeisen luokan aikana hän rakastui nykyiseen vaimoonsa. Papereista tuli sellaiset, että niillä oli vaikea päästä opiskelemaan ammattiin.

Armeijan jälkeen Karjalainen oli nuori aviomies ja kouluttautumaton työnhakija. Minkäänlaista ajatusta omasta alasta hänellä ei ollut. Töitä rakennuksella järjestyi puoleksi vuodeksi, mutta sitten oli käveltävä silloiseen työvoimatoimistoon kysymään, olisiko mitään sopivaa työtä tarjolla. Ei ollut.

Karjalainen kysyi, että eikö todella löydy mitään sopivaa. Virkailija totesi, että kyllä täällä itse asiassa olisi tämmöinen oppisopimuspaikka hammaslaboratoriossa.

Karjalainen ei tiennyt, mitä se tarkoittaa, mutta vastasi ratkaisevalla tavalla: – Voin mää yrittää.

Nyt Karjalainen on 54-vuotias, rautaisen ammattitaitoinen yrittäjä, jolla ei ole töistä puutetta. Kun yritykselle ei joitakin vuosia sitten työntekijää Suomesta, laitettiin kansainvälinen rekrytointi-ilmoitus liikkeelle. Työntekijä löytyi silloin Unkarista.

Vastapainoa työlle tuo puuveneharrastus. Kun työssä käytössä ovat ihan uusimmat tekniikat, vapaa-ajalla mielenkiinto kohdistuu vanhoihin asioihin. Karjalainen rakastaa vanhoja huonekaluja, autoja ja kauniita, sulavalinjaisia puuveneitä. Hän on kunnostanut neljä puuvenettä. – Siinä hommassa saa käyttää isompia työkaluja ja tekeminen on omaa työtä järeämpää.

Mahdollisimman omia hampaita

– Tykkään tehdä käsillä töitä, vaikka työkalut ovat muuttuneet virtuaalisiksi osittain. Tykkään myös kuvataiteesta ja valokuvauksesta. Tämä työ on kuin kuvanveistoa, mutta värit tulee mukaan kolmiulotteisesti.

Hampaan värissä on oleellista väri, sävy ja läpikuultavuus. Hampaan perusvärejä on kuusitoista, keltaisen, valkoisen ja ruskean eri sävyjä. Jos hammas tehdään jyrsintekniikalla zirkoniasta, keraamisesta materiaalista, se maalataan ihan todellisilla väreillä. Lopuksi hampaaseen poltetaan kiilto kuin saviastiaan.

Viimeistelyssä on käytössä täysi väripaletti, violettia, sinistä ja oranssia, jotta hampaan sävy saadaan oikeaksi. – Yleisin väri on A2 tai A3. Joskus piirrän paperille, että tohon vähän sinertävää, kärki läpikuultavaksi ja vähän tehosteväriä.

Yrityksen nimi on DentalArt. Sille on todellinen syy.

– Kaikista kivointa on tehdä oikein värjäytyneet hampaat. Silloin pääsee käyttämään luovuutta. Jos tehdään oikein viimeisen päälle, hampaaseen voidaan maalata vaikka kariesta tai vanha paikka!

Jos ykköshampaassa on halkeama, sen naapurihampaaseenkin maalataan halkeama. Hammasteknikon tehtävä ei ole tehdä amerikkalaisen vitivalkeita suoria hammasrivejä, vaan sellaiset hampaat, jotka sopivat ympäristöönsä mahdollisimman luonnollisesti. Silloin otetaan huomioon jopa asiakkaan pään muoto.

– Silloin olen onnistunut, jos tekemästäni hampaasta voisi kuvitella, että se on asiakkaan luonnonhammas, joka vastaa hänen todellista ikäänsä. Siinä on juuri sopivasti halkeamia, värjäytymiä, tummentumia tai kulumia.

Karjalaisen slogan on ”kuin omat hampaat”. Se on hänelle samalla onnistumisen mittari.

Mikä hammaslaboratoriotöissä sitten on parasta?

Haasteet ja niiden voittaminen.

– Kun vaativa työ on valmis, ja se on onnistunut. Ja kun kehtaa vielä sanoa, että se on mun tekemä.

 

Hammaslaboranttihaaste! 

DentalArt haluaa tarjota mahdollisuuden nuorelle, joka ei ole päässyt opintoihin tai on jäänyt opintojen jälkeen työttömäksi. Haasteen osaavin ratkaisija saa oppisopimuspaikan.

Oppisopimuskoulutus järjestetään yhteistyössä Stadin ammattiopiston kanssa. Hammaslaborantin koulutukseen kuuluu 2 vuotta työtä oppisopimuspaikassa, ja se sisältää kahdeksan kahden viikon jaksoa yhteistyöoppilaitoksessa. Yrittäjällä on aiempaa kokemusta hammaslaborantin oppisopimuskouluttamisesta.

Vaatimuksena on näppärät kädentaidot ja oppiva asenne. Mekaniikan ymmärtämisestä on työssä hyötyä. Koulunumerot eivät ratkaise.

  • Kysy lisää ja/tai ilmoittaudu mikko.dentalart@hotmail.com, p. 050 518 7623
  • Saat postissa kotiisi 3D-tulostimella isonnetun hammasmallin ja kipsipalikan.
  • Tehtävänäsi on työstää valitsemillasi työtavoilla ja välineillä hammasmallin mittasuhteiltaan samanlainen kopio kipsistä ja toimittaa se DentalArtille.
  • Opiskelu- ja työpaikka voi olla pian sinun!

DentalArt sijaitsee Vaasassa (Hietasaarenkatu 24). Se on moderni hammaslaboratorio, jossa on käytössä alan kehittyneimmät menetelmät ja laitteet. Yrittäjällä on 33 vuoden kokemus hammasprotetiikasta ja alan uusimpien tuotteiden ja menetelmien tuntemus.

 

Teksti: Vilja Paavola, vilja@osaajia.fi

Kuvat: Mikko Karjalaiselta

Otsikko päivitetty 21.9.2017.

2208, 2017

Minibootcampista hyvä startti loppukiriin

Discendumin eli osaamismerkkiyrityksen neukkari oli erittäin hyvä paikka tehdä töitä. Läppärit ja kesän aikana kypsyneet ajatukset mahtuivat sen ääreen mainiosti.

Tiimin oman minibootcampin agendalla oli kilpailun loppusuora. Esityslistan virkaa hoiti kilpailutyön runko. Ehkä keltaiset tuolit innostivat entisestään tai ehkä käytössä olleet keppijumppakepit vetreyttivät vireystiloja? Tai välillä lempeän vaakatason sallineet sohvat? Tekeminen oli intensiivistä ja luovaa koko kaksi päivää.

Syvän ja vakavan taustan työlle jokaisen nuoren osaamisen löytymiseksi antoi edellisenä iltana tapahtunut Turun joukkopuukotus. Katsoimme yhdessä lauantain tiedotustilaisuuden, ja sitten keskityimme siihen, mitä me saatoimme tehdä juuri nyt.

Itsensä haastamisen ilmiö

Sunnuntaina olimme syömässä nepalilaista ruokaa (siksi että se ravintola oli lähimpänä), kun jotakin tärkeää alkoi tiivistyä. Hei, Teemu Arina puhui Porissa näistä yrityksistä: AirBnb on maailman suurin hotelli – ja sillä ei ole yhtään hotellihuonetta! Uber on maailman suurin henkilökuljetusyritys. Sillä ei ole yhtään autoa. Facebook on maailman suosituimpia sivustoja, eikä se tee itse sisältöjään.

Haaste.io:sta tulee viiden vuoden kuluessa maailman suurin koulu, jossa ei ole yhtään opettajaa.

Itsensä haastamisesta tulee ilmiö, joka nostaa pyörremyrskyn lailla nuoret omaan lahjakkuuteensa ja sen tuolle puolen.

Kuva: Nasa/ Unsplash

Opettajille ja Opetushallitukselle ja muille vastaaville virallisille ihmisille ilmiöstä puhutaan haastepedagogiikkana. Tussista oli loppua vauhti, kun käsite alkoi jäsentyä fläppitaululle. Siitä kuullaan vielä lisää.

Itsekin opitaan

Mikä tässä kilpailussa on parasta? Ihan se sama, mitä Haaste.io haluaa tarjota jokaikiselle nuorelle: ilo oppimisesta, omien vahvuuksien tunnistamisesta ja vahvistamisesta sekä yhdessä tekemisen draivi.

Keltaiset tuolitkin hörähtivät, kun pöydän ympärillä naurettiin vedet silmissä työuran noloimmalle mokalle. Tapauksesta on jo vuosia aikaa, ja vieläkin juttu levittää hyvää mieltä. Lisää voi kysyä Mikolta.

Ville oppi viikonloppuna syömään nepalilaista ruokaa. Vilja käsittää pikkuhiljaa omallekin kohdalleen, että itseensä kannattaa luottaa. Heli sai bootcampista uutta näkökulmaa osaamismerkkityölle samoissa toimistotiloissa. Vielä maanantai-iltanakin tiimin keskustelut tuntuivat käytävillä.

Viikonlopun aikana toimintasuunnitelman askelet konkretisoituivat tästä hetkestä lokakuun yhdeksänteen päivään saakka. Silloin jätämme kilpailutyön arvioitavaksi.

Haaste.io paiskii töitä, jotta jokainen nuori maailmassa löytää lahjakkuutensa – uskaltaa yrittää, erehtyä ja kehittyä.

Yhteisistä päätöksistä tärkeimmäksi nousi ehkä se, ettei Haaste.io:n virkistymiseen tulla koskaan käyttämään naurujoogaa. Koska siitä ei tykätä, mutta ei sille kyllä ole tarvettakaan.

Vilja Paavola

vilja@osaajia.fi

807, 2017

Syrjään jäänyttä ei ehkä kukaan ole koskaan kannustanut

Tilastotieteilijä Pekka Myrskylä oli töissä Tilastokeskuksessa. Siellä esitettiin erilaisia lukuja syrjäytyneiden nuorten määrästä. Luvut vaihtelivat muutamasta kymmenestä tuhannesta sataan tuhanteen. – Ehdotin, että kannattaa laskea kunnolla ne luvut, Myrskylä kertoo. Hän sai sen tehtäväkseen ja taakseen arvovaltaisen työryhmän, jossa muun muassa Työministeriö ja Opetusministeriö olivat mukana.

Syrjään jäänyt vai NEET-nuori

Syrjään jääneiden nuorten määräksi laskettiin noin 50 000. Luku kattoi miljoonasta 15–29-vuotiaasta nuoresta ne, jotka eivät opiskelleet tai joilla ei jo ollut tutkintoa. Siitä vähennettiin myös työlliset, vammaiset nuoret ja asevelvolliset. – Se ajattelutapa hyväksyttiin hyvin laajasti.

OECD-maissa käytetään myös NEET-nuorten käsitettä, johon lasketaan mukaan tutkinnon suorittaneet työttömät nuoret. – Erilainen käsittely johtuu siitä, että esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Englannissa ja Espanjassa ei ole käytettävissä niin isoja rekisteritietoja. Niissä maissa syrjäytymistä koskevat tutkimukset perustuvat haastatteluihin. Se on iso haaste.

Pohjoismaissa tiedetään, ketkä nuorista ovat töissä, opiskelevat tai ovat suorittaneet tutkinnon. Myrskylän mukaan hänen käyttämäänsä määritelmää vaikeuttaa kuitenkin se, että aikaisemmin muualla suoritetuista tutkinnoista ei Suomessakaan ole tietoa. Se vääristää lukua syrjään jääneistä nuorista. – Se on häpeä Suomen systeemille. Aiemmin suoritettu tutkinto pitäisi kartoittaa maahanmuuttoilmoituksessa.

Syrjään jäämisen syitä

– Syrjään jäämisen syitä en pysty tiedolla todistamaan. On joitakin ihan varmoja syitä, Myrskylä pohtii. Moni syrjään jäänyt nuori on joutunut aiemmin huostaanotetuksi ja kasvanut sijaisperheessä. Huostaanotetuista nuorista alle puolet opiskelee peruskoulun jälkeen. Heistä 5 000 on asunnottomia. – Vaikea silloin on hakea opiskelupaikkaa, jos ei ole paikkaa, minne posti tulisi.

Myös yksinäisyys on iso tekijä. Syrjään jääneistä huomattava osa, 36 prosenttia on yksin eläviä. Lähes puolella heistä ei ole minkäänlaista lähitukea. – Miehillä riski jäädä syrjään alenee alle puoleen, jos hän löytää kumppanin. Naisilla samaa vaikutusta ei ole.

Jos nuori saa lapsen, syrjään jäämisen riski putoaa edelleen. – Ehkä siinä tulee jokin vastuun ottamisen herääminen. Että on vastuussa muustakin kuin itsestään ja tietokonepelaamisestaan, Myrskylä pohtii.

Nuorisotakuuta Myrskylä ei varsinaisesti kiittele. Se on hänestä hyvä yritys, mutta jää puolitiehen, sillä aloitteenteko sen toteutumisesta jää nuorelle itselleen. – Jos on koko peruskoulun alistettu, kolhittu ja lytätty, ei nuoren ole helppo mennä työkkärin ovelle pyytämään apua.

Myrskylä ehdotti opintovelvollisuuden pidentämistä 16-vuotiaaksi, mutta ehdotus ei mennyt läpi, ainakaan vielä. Ehdotus pohjautui siihen tosiasiaan, että noin 10 000 nuorta ei jatka peruskoulua seuraavana lukuvuotena mihinkään oppilaitokseen. 60 prosenttia heistä ei mene opiskelemaan enää koskaan.

Keskustelemme köyhyydestä, huonoista oloista, hajonneista perheistä ja kiusaamisesta. Myrskylän mukaan oppivelvollisuuden jatkamista vastustettiin ennen kaikkea valinnanvapauden säilyttämisen perusteella. – Osa ei osaa valita. Monista syrjään jääneistä ei kukaan ole ollut koskaan kiinnostunut.

Kuva: Tim Marshall/ Unsplash

– Jokainen kuvittelee, että toiset on samanlaisia kuin minä itse. Todellinen hätä on aikamoinen. Jos äiti on koko viikonlopun ollut humalassa, se on semmosta, mitä kukaan ei kerro eikä näe. Lapsi ponnistelee yksikseen. Se on hirveetä.

Ihmiselle ei lasketa hintaa

Suomella ei ole varaa syrjään jääneiden menettämiseen. Se on kallista. – En mielelläni laske sellaista summaa. Joku hoopo on laskenut niitä lukuja. Joku summa on 1,8 miljoonaa.

– Jos poika jää peruskoulun varaan, hän tekee keskimäärin 23–24 vuotta työtä. Loppuaika on tukien varassa. Se voi olla 20 vuotta tuilla.

Työkyvyttömyyseläkeläisiä on Suomessa 250 000. Se on viisinkertainen määrä syrjään jääneisiin verrattua. Eihän heidänkään hintaansa lasketa.

Kohti omaa juttua

Myrskylä pitää kaikkein tärkeimpänä syrjään jäämisen ennaltaehkäisijänä peruskoulun ja jatko-opintojen välisen sillan vahvistamista. Viranomaisella pitäisi olla tulokseen asti vastuu siitä, ettei kukaan putoa koulujen väliin.

Toinen keskeinen tekijä ovat poikien keskeytykset ammattikouluista. Ne pitää saada vähenemään. Tällä hetkellä joka viides ammattikoulun aloittanut poika keskeyttää sen. – Kouluun pitäisi saada enemmän viihtyvyyttä ja kiinnostavuutta, jopa rahaa opiskelijoille, että opiskelu tulisi tärkeämmäksi.

Kolmantena tekijänä Myrskylä nostaa esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten sisäänpääsyn suomalaiseen koulujärjestelmään. – Nykyinen kielikoe tuntuu aika rajulta. Siltaa yhteiskuntaan pitää keventää ja parantaa. Tässäkin pitää ottaa vastuu positiivisessa mielessä. Että täällä on tosi hyvä kokki, mihin hänet saatais töihin!

Kuva: Jason Thomas/ Unsplash

– Syrjään jääneitä on tarpeeksi latistettu. Jos joku auttaa löytämään oman jutun, niin se on ensiarvoisen tärkeää. Hyvien perheiden lapsia koulu tukee. Ehkä jonkun lapsen piirustus- tai käsityötaitoa ei ole kukaan koskaan kehunut.

Kysyn, voisiko haaste.io:n kaltaisesta ratkaisusta olla apua. – Uskon tohon, Myrskylä vastaa.

Vilja Paavola

vilja.paavola@gmail.com

Get it on Google Play

TILAA UUTISKIRJE!

Hyppää mukaan seuraamaan, miten Haaste.io rakentuu Ratkaisu 100 -kilpailussa!

HAASTE.IO-TIIMI

HeliJuhaMikkoVilleVilja